lauantai 3. maaliskuuta 2012

Edelleen Alice - Lisa Genova

" Minun eiliseni alkavat kadota, ja huomiseni ovat epävarmoja, mitä varten minä sitten elän? Elän jokaista päivää varten. Elän hetkessä. Jonakin huomispäivänä piankin unohdan että seisoin teidän edessänne ja pidin tämän puheen. Mutta vaikka unohdankin sen jonain päivänä, ei se tarkoita etten olisi elänyt sen joka hetkeä tänään. Minä unohdan tämän päivän, mutta se ei tarkoita ettei tällä päivällä ole merkitystä. " Lainaus kirjasta sivulta 245

Alice Howland on viikymmentävuotias kognitiivisen psykologian professori, joka elää täysin normaalia elämää, kunnes eräänä päivänä lenkillä ollessaan kadottaa täysin paikantajunsa. Unohdukset ja muut hajamielisyydet alkavat haitata Alicen elämää ja lopulta hän päätyy neurologin puheille. Alicen todellisuus muuttuukin täysin kun hänellä todetaan aikainen alzheimerintauti.

Alice toimii professorina Harvardin yliopistossa ja hänellä on täydellinen perhe: kolme lasta ja aviomies. Alice on työlleen omistautunut, aivan kuten miehensäkin, kunnianhimoinen ja sinnikäs. Pidinkin erityisesti Alicen hahmosta, jonka luonne oli mielestäni vangitseva ja mielenkiintoinen. Kirja kertoo paljon Alicen perhe-elämästä ja läheisistä ihmissuhteista, mutta myös siitä miten Alice joutuu vastoin tahtoaan luopumaan itselleen tärkeästä työstä, kun alzheimer tuntuu vievän voiton. Oli surullista lukea miten Alice joutuu jättämään työnsä ja jäämään kotiin yksin, kun hänen miehensä tuntuu olevan koko ajan työmatkoilla. Välillä Alicen ja hänen miehensä Johnin suhde tuntuukin rakoilevan liikaa ja henkilöiden ajautuvan yhä kauemmas toisistaan.

Kirja on jaettu lukuihin kuukausien mukaan noin vuoden ajalta. Tarina alkaa syyskuusta ja loppuu siihen. Kuukausien vieriessä eteenpäin pahenee myös Alicen tila ja lopulta arkipäiväisetkin asiat tuntuvat mahdottomilta. Tavaran hakeminen muuttuu sen muistelemiseksi mitä oli edes hakemassa ja huoneet eivät enää ole siellä missä ennen. Kaikki muuttuu epävarmaksi ja tuntemattomaksi. Lopulta Alice ei enää tunnista omaa miestään tai lapsiaan. Kirja muuttuu paikoitellen jopa ahdistavaksi, kun alzheimer saa Alicen yhä enemmän valtaansa.

Päätin tarttua kirjaan luettuani monia positiivia kommentteja kirjasta ja viimeisen varmuuden toi kirjan takakansi. Kirja vaikutti todella mielenkiintoiselta ja juuri sellaiselta kirjalta, jonka juuri nyt voisi lukea. Pidin kirjasta erityisesti sen aiheen takia ja sen miten sitä käsiteltiin kirjassa. Genova kirjoittaa suorapuheisesti ja koskettavasti siitä, miten äkillinen sairastuminen vaikuttaa ihmiseen ja miten sairastuminen vaikuttaa merkittävästi myös ihmissuhteisiin. Joskus se saa ihmiset lähemmäksi toisiaan, joskus taas se etäännyttää heidät toisistaan. Kirjassa kuvattiin taitavasti ja realistisesti Alicen tuntemuksia ja ajatuksia, jotka vaihtelivat jopa itsemurha-ajatuksiin. Kirja oli todella nopealukuinen ja voinkin suositella sitä lämpimästi ihan kaikille!

4 kommenttia:

  1. Tätä kirjaa ei ole varmasti kukaan moittinut! Olen omistanut tämän jo jonkin aikaa, mutta annoin kirjan lainaan ennen kuin luin sitä itse, enkä ole saanut vielä takaisin.. Aion kuitenkin vaatia sen itselleni ja lukea viimeistään kesällä, ennen kuin Genovan seuraava suomennettu romaani, Puolinainen, ilmestyy elokuussa.

    VastaaPoista
  2. Kirja on kyllä todella hyvä ja suosittelen lukemista lämpimästi, kuten niin moni muukin! En tiennytkään että Genovalta on tulossa toinenkin kirja suomeksi. Pitää muistaa seurailla sitä elokuussa! :)

    VastaaPoista
  3. Olen jo pitkään halunnut lukea tämän kirjan. Minusta tämä oli yksi palkinnoista Hannan arvonnassa;-)

    VastaaPoista
  4. Kiitos tiedosta, menin heti osallistumaan! :)

    VastaaPoista

Kiitos! :)