" Ruumis se on joka on vanha. Toisinaan pelkään katkaisevani sormen niin kuin katkaistaan palanen liitua. Ja henki ei ole yhtään vanhempi eikä paljon viisaampikaan.-Te olette viisas.
-Ei, se on suuri erehdys; vanhusten viisaus. Eivät he tule viisaiksi. He tulevat varovaisiksi. "
Lainaus kirjasta sivulta 248.
Jäähyväiset aseille kertoo ensimmäisestä maailmansodasta ja sinne vapaaehtoisesti lähteneen amerikkalaisen sotilaan Henryn tarinan. Henry tapaa sodan aikana sairaanhoitajan, Catherinen ja kuten arvata saattaa, heidän välilleen syttyy palava rakkaus. Kirja pohjautuu osaksi Hemingwayn omiin kokemuksiin tästä sodasta, jossa hän oli itsekin mukana.
Kirja on kirjoitettu Henryn näkökulmasta, joten kirja sisältää melko paljon tekstiä sotilaan elämästä ja sodan etenemisestä. Kirjan rakkaustarina jäi mielestäni avoimeksi ja hieman tyhjäksi monesta kohdasta. Henryn ja Catherinen rakkaus unohtui kirjaa lukiessa hieman sodan jalkoihin, kun sodasta kerrottiin niin paljon. Tämän takia kirjassa ei ehtinyt kehittyä kunnon "romanssia" näiden kahden henkilön välille, ainakaan ennen viimeisiä kappaleita, joiden aikana Henry pakenee sodasta voidakseen matkustaa Catherinen kanssa Sveitsiin.
Olen luetellut aiemmin vain kirjan huonoja puolia, mikä sai itseni miettimään oliko kirjassa sitten mitään hyvää. Ehkä kirjan hyviin puoliin voisi luokitella sen, että kirjan loppu ei ole onnellinen, kuten yleensä voi odottaa, ja se toi hieman loistoa rakkaustarinaan. Kirjan loppu on kuitenkin hieman vajanainen, sillä kirja tuntuu loppuvan kesken. Olisin ainakin itse halunnut tietää miten Henryn elämä jatkui Catherinen kuoleman jälkeen.
Miksi kirja sitten on 1001 kirjan listassa? Päällimmäisinä syinä mieleeni tulevat ensinnäkin kirjan kirjoittajan Ernest Hemingwayn kuuluisuus, jonka nojalla kirja on helppo nostaa muiden joukosta. Kirja herätti ilmestymisaikanaan kohua monissa maissa, erityisesti Italiassa sen "väärien" sotakuvauksien takia. Kirja herätti toki huomiota myös "räikeänä" rakkaustarinana, vaikka itse en kylläkään kirjaa siksi kuvaisi. Pitää kuitenkin muistaa että kirja ilmestyi 1900-luvulla, jolloin kirjallisuus oli hieman erilaista nykyiseen verrattuna.
Kaiken kaikkiaan kirja ei ollut erityisen ravisteleva lukukokemus, vaan aikalailla yksi kirja muiden joukossa. Rakkaustarina sodan aikana on melko usein kirjallisuudessa ja elokuvissa käytetty aihe, eikä tämä kirja tehnyt erikoista vaiktuusta poikkeamalla muista.
